Tämän viikon maanantaina minulla olikin viimeinen ratsastus Hugolla. Päästiin opetusnäyttötunnille tekemääön avotaivutusta. En nyt ollut ehkä ihan innoissani tästä asiasta siinä mielessä, että kun ei olla juurikaan mitään avotaivutuksia Hugon kanssa harjoiteltu, niin tuntui vähän kurjalta lähteä jonkun opetusnäyttöön sellasia tekemään. Toki siinähän sitä sitten testattiin, miten minua osataan neuvoa tämän asian suhteen ja miten tunninpitäjä osaa eriyttää tehtäviä.

Tultiin siis lyhyeltä sivulta pituushalkaisijalle, jossa tehtiin heti alkuun voltti ja siitä sitten suoraan avotaivutukseen pituushalkaisijaa pitkin. Kuten odottaa saattoikin, eihän se meillä mennyt ihan niinkuin Strömsössä.. Mutta jotain sinne päin saatiin räpellettyä. Alkutunnista Huge liikkui kyllä oikein mallikkaasti. Ehkäpä tässä sitten seuraavalle Hugon ratsastajalle projektiksi treenata avotaivutuksetkin kuntoon.

Tiistainakin Hugo pääsi opetusnäyttöön, tällä kertaa Petran kanssa hyppäämään. Kontrolliaiheinen tunti ja talliin Petra tuli tämän tunnin jälkeen yhtenä hymynä, joten ei tarvinne enempää miettiä, miten oli mennyt :)

Tähän päättyi siis mun osalta Hugon kanssa projekti. Hieno pieni mies :)

                                                                                                                             -Hanna-

Viime viikolla oltiin maneesissa taas hetkeen ja ensin ajattelin, että ei hyvää päivää, liikkuukohan hevonen mihinkään.. Mutta kappas kummaa, siellähän se mennä puksutti reippaasti! Mentiin paljon harjoitusravia ja pikku mies toimi vallan hienosti. Loppuun kokeiltiin helppo c- ohjelmaa ja pointsit kotiin Hugolle. 

Tästä seuraavana päivänä oli koululla varsanäyttelyt ja jouduttiin uudelleen maneesiin. Joka puolella oli kova hälinä ja maneesin ulkopuolella oli sen verran meteliä, että tietenkin tätä kyttäilijää ahdisteli pienet vihreät miehet.. Ei ollut mitenkään rentouttava ratsastuskerta ja lopulta toisen päädyn ongelma ratkaistiin sillä, että peruutettiin sinne, koska etuperin oli ihan liian pelottavaa mennä. Hanna 1- Hugo 0. Mutta hikinen oli taistelu. Keskiympyrällä pyöriessä elämä oli seesteistä ja mukavaa ja pystyi mennä rennosti. Loppuun kuitenkin tämä maneesin pääty ongelma saatiin tosiaan ratkaistua ja pyörittiin siellä hetki pääty-ympyrällä mallikkaasti.

Myös Siiri pääsi kokeilemaan ensimmäistä kertaa Hugoa samaisella viikolla ja oli tykännyt kovasti. Että kyllähän se on sellainen hieno pieni mies, kunhan se vaan muistaa, ettei sen kankkuun käy sapelihammastiikerit kiinni..

Tämä maastoilukin on henkimaailman juttuja.. Hugo on itsekseen maastoillessa yllättävän reipas ja rohkea, toisin kuin jonkun muun kanssa mennessä. Vähän jännittää, mutta menee kuitenkin eteenpäin. Radalla ravailut ja laukkailutkin onnistuu mukisematta. Iso joutsenkin oli eksynyt radan viereen pellolle ja olihan se vähän jännä, mutta korvat tötteröllä ohi ja menoks :)
                                                                                                                             -Hanna-

Toukokuun toka viikko ja pikku  mies alkaa olla estepuolen tavoitteessaan. Rataa n. 60cm korkeudella sujuvasti ja tasaisesti. Hieman on vielä pupua pöksyssä, mutta aika mallikasta menoa. Puikoissa Petra:

 

 

Tällä viikolla Hugo on saanut vaativan ja tärkeän tehtävän olla vuotta nuoremman velipoika Tanelin esimerkkinä ja vetohevosena niin kentällä, kuin maastossakin. Tosin siinä tehtävässä Hugo ei juurikaan loistanut.. Taneli on onneksi sen verran tohelo, ettei se varmaan edes tajunnut, mitä Hugo pälyili ja maastossakin tosi tosi pelottavat pari paikkaa mentiinkin Taneli edellä. Liekö kovin tuulinen sää saanut Hugon säikyksi, mutta joka kulmalla vaani joku mörkö ja sapelihammastiikeri. Silti onnistuttiin jopa ravaamaan pari pidempää ravipätkää ja pikkuveli tuli kiltisti perässä.

Hiihtoloman jälkeen maaliskuun 2019 alusta aloitin nuoren hevosen projektini Hugon kanssa. Ensimmäisellä kerralla tutustuin kaveriin pelkän juoksutuksen merkeissä, viikon kun oli nuori herra saanut lomailla. Tuttuun tapaansa Hugo oli maneesissa oven kohdalla hyvin epäileväinen ja muutama pukkikin piti lingota.

TAVOITTEET KEVÄÄLLE 2019

Sileän työskentelyssä tavoitteena saada hevonen pysymään rentona ja treenata ehkäpä jopa kouluradalle. Tosin harmillisesti koululla ei järjestetä koulukisoja enää tänä keväänä sillä tavalla, että me saataisiin yhteistyö siihen kuosiin, että ehdittäisiin kisoihin enää osallistua, joten treenaillaan vaan siis ihan omaksi iloksi ja käytetään Hugoa kouluaitojen sisäpuolella aina, kun vaan ne ovat paikallaan.

Estepuolella alunperin tavoitteeksi oltiin ajateltu tasaista menoa radan hyppäämisessä. Rentoa ja eteenpäinpyrkivää menoa. 

Ti 12.3. olen noussut ensimmäisen kerran Hugon selkään ja mennyt ihan perushommia tutustuakseni hevoseen ja toisinpäin. Hugo toimi oikein mallikkaasti. Aluksi oli hieman tahmeahko, mutta kun alkoi liikkua, niin olipa hieno pieni hevonen.

Maaliskuu vietettiin monipuolisesti työskennellen, juoksutusta, sileää, puomityöskentelyä, sekä maastoilua. Päällimmäiset fiilikset tästä hevosesta, että se on kovin nöyrä ja yrittää, mutta todella herkkä näkemään pieniä vihreitä miehiä, varsinkin maneesissa. Maastossa enimmäkseen rohkea, vaikka hieman epäileväinen. Menee sinne minne pyydetään, mutta saattaa hetken katsella ja miettiä. Ei sinkoile, eikä lähde viemään (edes raviradalla), ennemmin jännittävän hetken tullessa jäätyy paikalleen.

Huhtikuussa hommat jatkui ja sileän työskentelyssä on menty eteenpäin; varsinkin kun päästiin jopa kentälle, alkoi Hugosta löytyä vähän enemmän eteenpäinpyrkimystä, kuin maneesissa, eikä jokaista risahdusta ja nurkkaa tartte kytätä. Repertuaariin lisäyksenä vastalaukka, joka onnistuukin oikein hyvin. Huhtikuun loppupuolella päästiin jopa kouluaitojen sisään harjoittelemaan, josko sinnekin joskus Hugo pääsisi :) Omaksi iloksi ilman tuomareita humputeltu K.N.Spessu- harjoitusta rennosti. Pysyy todella hyvin peräänannossa ja jaksaa työskennellä pitkiä pätkiä hienosti ja reippaasti. Kunto ei ehkä ihan parhaimmasta päästä, mutta yritteliäs.

Puomitehtävät meillä sujuu suhteellisen hyvin, mutta esteiden hyppäämisestä ei pääse kehumaan. Hevonen jännittää yhtään isommalla esteellä, kun maahankaivetulla ja kuskilla on blokki päällä hyppyhommissa, niin eihän hyppäämisestä silloin voi tulla mitään. Toisella ratsastajalla esteiden hyppääminen onnistui hyvin, joten hevoselle ei jäänyt ropleemaa tästä yhdestä epäonnistuneesta kerrasta.

Toukokuu: 
Viime viikolla ohjelmassa oli paljon maastoilua. Hyvin menee itsekseen maastossa ja radalla, ihan vähän vaan jännitti vierestä lentoon lehahtavat linnut, mutta oikein mallikkaasti pysy polle pöksyissään. Ilmeisesti ekalla viikolla oli ollut jotain jännittyneisyyttä maastoilussa, mutta siitäkin olivat selvinneet kunnialla. Vesiesteessä reilusti vettä ja pientä tulvaa havaittavissa tiellä, joten niissä kahlailua.

Oltiin viime viikolla myös opetusharjoitus tunnilla ja sielläkin mentiin aika mallikkaasti; aiheena siirtymiset. Hieman oli jännittäviä kohtia maneesissa, mutta ei anneta niiden haitata, vaan jatketaan hommia :)

Hieman ollaan nyt menty alaspäin tuon peräänannossa pysymisen kanssa. Täytyy yrittää tätä asiaa työstää nyt enemmän. Liekö kentällä sitten sen verran jännittävää ollut, vai mikä ihme. Mutta eteenpäin mennään.

Huvittava piirre tässä hevosessa on se, että se on kovinkin iso poika ja pomo tarhassa, mutta heti kun poistutaan tarhasta, se kävelisi mielellään selän takana ja ainakin nenä kiinni kädessä, koska vähän jännittää. Harjatessa häntä ei muka saisi harjata ensin, mutta sitten kun komentaa olemaan paikallaan ja alkaa harjata, niin se onkin aika kivaa.

                                                                                                                         -Hanna-