tiistai 7. toukokuuta 2019

Hiihtoloman jälkeen maaliskuun 2019 alusta aloitin nuoren hevosen projektini Hugon kanssa. Ensimmäisellä kerralla tutustuin kaveriin pelkän juoksutuksen merkeissä, viikon kun oli nuori herra saanut lomailla. Tuttuun tapaansa Hugo oli maneesissa oven kohdalla hyvin epäileväinen ja muutama pukkikin piti lingota.

TAVOITTEET KEVÄÄLLE 2019

Sileän työskentelyssä tavoitteena saada hevonen pysymään rentona ja treenata ehkäpä jopa kouluradalle. Tosin harmillisesti koululla ei järjestetä koulukisoja enää tänä keväänä sillä tavalla, että me saataisiin yhteistyö siihen kuosiin, että ehdittäisiin kisoihin enää osallistua, joten treenaillaan vaan siis ihan omaksi iloksi ja käytetään Hugoa kouluaitojen sisäpuolella aina, kun vaan ne ovat paikallaan.

Estepuolella alunperin tavoitteeksi oltiin ajateltu tasaista menoa radan hyppäämisessä. Rentoa ja eteenpäinpyrkivää menoa. 

Ti 12.3. olen noussut ensimmäisen kerran Hugon selkään ja mennyt ihan perushommia tutustuakseni hevoseen ja toisinpäin. Hugo toimi oikein mallikkaasti. Aluksi oli hieman tahmeahko, mutta kun alkoi liikkua, niin olipa hieno pieni hevonen.

Maaliskuu vietettiin monipuolisesti työskennellen, juoksutusta, sileää, puomityöskentelyä, sekä maastoilua. Päällimmäiset fiilikset tästä hevosesta, että se on kovin nöyrä ja yrittää, mutta todella herkkä näkemään pieniä vihreitä miehiä, varsinkin maneesissa. Maastossa enimmäkseen rohkea, vaikka hieman epäileväinen. Menee sinne minne pyydetään, mutta saattaa hetken katsella ja miettiä. Ei sinkoile, eikä lähde viemään (edes raviradalla), ennemmin jännittävän hetken tullessa jäätyy paikalleen.



Huhtikuussa hommat jatkui ja sileän työskentelyssä on menty eteenpäin; varsinkin kun päästiin jopa kentälle, alkoi Hugosta löytyä vähän enemmän eteenpäinpyrkimystä, kuin maneesissa, eikä jokaista risahdusta ja nurkkaa tartte kytätä. Repertuaariin lisäyksenä vastalaukka, joka onnistuukin oikein hyvin. Huhtikuun loppupuolella päästiin jopa kouluaitojen sisään harjoittelemaan, josko sinnekin joskus Hugo pääsisi :) Omaksi iloksi ilman tuomareita humputeltu K.N.Spessu- harjoitusta rennosti. Pysyy todella hyvin peräänannossa ja jaksaa työskennellä pitkiä pätkiä hienosti ja reippaasti. Kunto ei ehkä ihan parhaimmasta päästä, mutta yritteliäs.

Puomitehtävät meillä sujuu suhteellisen hyvin, mutta esteiden hyppäämisestä ei pääse kehumaan. Hevonen jännittää yhtään isommalla esteellä, kun maahankaivetulla ja kuskilla on blokki päällä hyppyhommissa, niin eihän hyppäämisestä silloin voi tulla mitään. Toisella ratsastajalla esteiden hyppääminen onnistui hyvin, joten hevoselle ei jäänyt ropleemaa tästä yhdestä epäonnistuneesta kerrasta.







Toukokuu: 
Viime viikolla ohjelmassa oli paljon maastoilua. Hyvin menee itsekseen maastossa ja radalla, ihan vähän vaan jännitti vierestä lentoon lehahtavat linnut, mutta oikein mallikkaasti pysy polle pöksyissään. Ilmeisesti ekalla viikolla oli ollut jotain jännittyneisyyttä maastoilussa, mutta siitäkin olivat selvinneet kunnialla. Vesiesteessä reilusti vettä ja pientä tulvaa havaittavissa tiellä, joten niissä kahlailua.

Oltiin viime viikolla myös opetusharjoitus tunnilla ja sielläkin mentiin aika mallikkaasti; aiheena siirtymiset. Hieman oli jännittäviä kohtia maneesissa, mutta ei anneta niiden haitata, vaan jatketaan hommia :)

Hieman ollaan nyt menty alaspäin tuon peräänannossa pysymisen kanssa. Täytyy yrittää tätä asiaa työstää nyt enemmän. Liekö kentällä sitten sen verran jännittävää ollut, vai mikä ihme. Mutta eteenpäin mennään.

Huvittava piirre tässä hevosessa on se, että se on kovinkin iso poika ja pomo tarhassa, mutta heti kun poistutaan tarhasta, se kävelisi mielellään selän takana ja ainakin nenä kiinni kädessä, koska vähän jännittää. Harjatessa häntä ei muka saisi harjata ensin, mutta sitten kun komentaa olemaan paikallaan ja alkaa harjata, niin se onkin aika kivaa.

                                                                                                                         -Hanna-


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti